Rintasyöpä ja raskaus

Raskauden aikana todetut rintasyövät ovat harvinaisia. Raskauden aikaiset rintasyöpädiagnoosit viivästyvät usein siksi, että rintarauhasen muutoksia erehdytään luulemaan hormonaalisiksi. Tutkimuksiin on tärkeä hakeutua huolen herätessä myös raskausaikana. Ultraäänitutkimus ja tarvittaessa paksuneulabiopsia ovat ensisijaisia ja haitattomia toimenpiteitä myös raskauden aikana. Tarvittaessa myös mammografia voidaan tehdä raskaana olevalle, kunhan vatsan alue suojataan säteilyltä.

Raskauden aikana rintasyöpään sairastuneiden ennuste ja hoitotulokset ovat yhtä hyvät verrattuna nuoriin rintasyöpäpotilaisiin, jotka eivät ole raskaana, edellyttäen että he saavat asianmukaisen, suositusten mukaisen hoidon.

Raskauden keskeytystä saatetaan joutua joissain tilanteissa harkitsemaan, sillä se mahdollistaa kaikki liitännäishoidot viiveettä. Päätös on tehtävä yhdessä potilaan kanssa ja huolehdittava psyykkisestä tuesta raskaassa tilanteessa.

Raskausaikana todettu rintasyöpä on usein tyypiltään aggressiivinen, hormonireseptorinegatiivinen ja HER2-positiivinen tai kolmoisnegatiivinen. Näissä syöpätyypeissä hoitosuosituksen mukaan aloitetaan yleensä neoadjuvanttihoidolla eli lääkehoito annetaan ennen leikkausta. Rintasyövän hoito suunnitellaan moniammatillisessa tiimissä ja raskaana olevan hoidon suunnittelussa on mukana myös synnytyslääkäri.
Erikoislääkäreistä koostuvan Suomen Rintasyöpäryhmän ylläpitämästä rintasyövän diagnostiikka- ja hoitosuosituksesta löytyy uusinta ja tarkempaa tietoa raskauden aikana todetun rintasyövän hoidosta.

Imetysvaiheessa havaitut patit ja muut rinnan muutokset tulkitaan usein maidontuotantoon liittyviksi ongelmiksi ja tutkimukset saatavat turhaan viivästyä. Jos imettävä äiti kuitenkin itse havaitsee selkeitä muutoksia rinnassa, tulee hänet tutkia viivyttelemättä. Myös terveydenhuollossa on otettava vakavasti erityisesti pitkittyneiden oireiden tutkiminen.

Aina imettävä äiti ei itsekään osaa ajatella rinnan oirehdintaa myös rintasyövän mahdollisuutena vaan ohittaa oireensa imetyshaasteisiin kuuluvina. Siksi on tärkeää muistuttaa rintojen omatarkkailusta myös nuoria ja imettäviä äitejä perusterveydenhuollossa ja neuvoloissa.

Lue lisää:

• Tunne rintasi ry: Rintojen terveyden seuranta raskauden ja imetyksen aikana
• Imetyksen tuki ry: Imettävän naisen rinnat tulee aina tutkia viivyttelemättä
• KaksPlus: Minnin rintatulehdukseksi luulema kipu olikin syöpää

Sytostaattihoidot laskevat hedelmällisyyttä ja lähellä vaihdevuosi-ikää olevilla naisilla syöpähoidot saattavat käynnistää vaihdevuodet. Hedelmällisessä iässä oleville naisille tulee tarjota hedelmällisyysneuvontaa ja mahdollisuus hedelmällisyyttä säilyttäviin toimenpiteisiin ennen rintasyöpähoitojen aloittamista.

Yksilöllisen arvion perusteella, potilaan niin toivoessa, voidaan hedelmöityshoitolääkärin ja onkologin yhteistyönä suunnitella munasolu- tai alkiopakastus tai erityistapauksessa munasarjakudoksen pakastus hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Nämä toteutetaan aina ennen solunsalpaajahoitoja. Munasolu- ja alkiopakastukseen kuluu aikaa tarvittavan hormonihoidon vuoksi yleensä 10–14 päivää. Hoidolla ei ole havaittu vaikutusta rintasyövän hoidon ennusteeseen.

Solusalpaajahoidon ajan voidaan käyttää hedelmällisyyden suojaamiseksi GnRH-analogilääkitystä eli munasarjasuppressiota. Hoidon aloitus olisi ihanteellisesti vähintään viikkoa ennen solunsalpaahoidon aloitusta. Hedelmällisyyden suoja on vähäisempi kuin alkio-tai munasolupakastuksella, eikä lääkehoitoa pitäisi käyttää niiden sijaan vaan lisätoimenpiteenä. Vaikka kuukautisvuodot jäävät pois hoidon aikana, se ei ole luotettava ehkäisykeino.

Rintasyöpä ei ole este perheen perustamiselle, mutta raskaustoiveesta on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Raskautta suositellaan harkittavaksi aikaisintaan kahden vuoden kuluttua syövän toteamisesta. Jos rintasyöpä on hormonipositiivinen, hormonaalista hoitoa suositellaan käytettäväksi vähintään kaksi vuotta ennen sen tauottamista raskausyrityksen ja raskauden ajaksi. Raskautta voi yrittää aikaisintaan kolme kuukautta hormonaalisen hoidon päättymisen jälkeen.

Useimmilla syövän sairastaneilla raskaudet ja synnytykset sujuvat hyvin, eikä lapsilla ole todettu epämuodostumia enempää kuin verrokeilla. Saatu solunsalpaajahoito altistaa kuitenkin ennenaikaiselle synnytykselle, lapsen pienipainoisuudelle ja tavallista useammin päädytään sektioon. Raskautta on näiden riskien vuoksi tarpeen seurata äitiyspoliklinikalla.

Raskaus ei lisää rintasyövän uusimisriskiä, mutta lääkärin kanssa kannattaa keskustella syövän luonteeseen liittyvästä uusimisriskistä.

Kansainvälisen POSITIVE-tutkimuksen mukaan hormonipositiivisen rintasyövän sairastaneilla naisilla, jotka keskeyttivät väliaikaisesti hormonaalisen lääkityksen raskauden ajalle, ei todettu lisääntynyttä rintasyövän uusimisriskiä viiden vuoden seurannan aikana vertailuryhmään verrattuna. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista 518 naisesta tuli raskaaksi ja synnytti terveen vauvan hoitotauon aikana. Tutkimuksen aikana syntyi yhteensä 365 vauvaa. 82 % osallistujista jatkoi rintasyövän hormonaalista hoitoa raskauden jälkeen.

Lue lisää:

• Potilaan Lääkärilehti: Rintasyöpä ei ole este perheen perustamiselle
• Simpukka ry: Kuinka rintasyöpä muutti haaveitani äitiydestä

Rintasyöpään sairastuneille suositellaan raskauden ehkäisyyn hormonitonta ehkäisyä: käytännössä kuparikierukkaa, kondomia tai joskus sterilisaatiota.

Ehkäisystä on huolehdittava, vaikka kuukautiset jäisivät pois hoitojen aikana, koska on vaikea ennustaa, kenellä ja milloin kuukautiskierto käynnistyy uudelleen. Nuoret potilaat ovat yleensä hedelmällisiä hoitojen jälkeenkin, esim. 85 %:lla rintasyöpäpotilaista kuukautiskierto palautuu hoitojen jälkeen.