Perhe, läheiset ja lapset
Oma tai läheisen sairastuminen rintasyöpään pysäyttää arkisen elämän ja asettaa parisuhteen sekä koko perheen uuteen elämäntilanteeseen. Kun yksi perheenjäsenistä sairastuu syöpään, se vaikuttaa koko perheeseen.
Miten sairauteeni reagoidan?
Sairaus Suomessa hoidetaan ensiluokkaisesti, mutta unohtuuko ihminen? Miten kohdataan puoliso ja perhe Etäisemmätkin tuttavat järkyttyvät usein uutisesta ja reagoivat siihen vaihtelevasti.
Moni sairastunut kokee, että aika pysähtyy – on aika ennen sairastumista ja sen jälkeen. Elämä ei ole enää ennallaan. Sairastumisen herättämiä tunteita tai reaktioita ei pysty ennalta suunnittelemaan tai niihin valmistautumaan. Sairastuminen on kriisi, joka vaatii asian kohtaamista, läpikäymistä ja työstämistä.
Rintasyövän vaikutus perheeseen
Perheessä on huomioitava perheen jäsenten eriaikaisuus ja yksilöllinen tapa suhtautua muuttuneeseen elämään. Usein elämän arvot ja ihmissuhteiden merkitys asettuvat sairauden myötä uusiin uomiinsa: luovutaan ”sitku ja mutku” elämästä ja aletaan elää yhä enemmän ”nytku” elämää.
Voiko vakava sairastuminen tuoda myös hyviä asioita perheen arkeen ja elämään? Moni kokee, että sairastumisen myötä on aikaa pysähtyä, aikaa itselle, puolisolle, perheelle. Vahvistavien ja voimaannuttavien ihmissuhteiden ja asioiden merkitys elämässä korostuu. Ehkä toteutetaan toiveita ja unelmia. Myös kiitollisuus elämästä ja tavallisen arjen merkitys voivat lisääntyä.
Sairastuminen on osa elettyä elämää. Niin omaan kuin läheistenkin suhtautumiseen ja sairastumisen herättämiin tunteisiin vaikuttaa koko eletty elämä. Muun muassa:
- oma kasvuympäristö
- aiemmat kokemukset syöpäsairauksista
- resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky
- kokemus aiemmista kriiseistä elämässä
- omat voimavarat
- tukiverkosto
Perheen sisäinen dynamiikka
Parisuhteen ja perheen sisäisillä vuorovaikutussuhteilla, puhumisen kulttuurilla ja perheen dynamiikalla on vaikutusta siihen, kuinka sairastumisen aiheuttama kriisi kohdataan:
- Onko lupa puhua tunteista?
- Onko kykyä kuunnella omia tunteitaan ja tarpeitaan?
- Onko kykyä kuunnella ja kuulla toista?
- Millaista kommunikaatio on?
- Onko lupa olla heikko ja tarvitseva? Voiko apua pyytää?
- Saako perhe tukea ja apua selviytymiseensä? Mistä apua saa?
Asiallinen, avoin ja rehellinen tieto terveydenhuollon ammattilaisilta vie eteenpäin potilaan polulla ja sairauteen sopeutumisessa. Potilasjärjestöt tarjoavat myös tukea ja keskusteluapua. Toivon ylläpitäminen on keskeistä niissäkin tilanteissa, joissa sairautta ei voida parantaa.
On tärkeää, että kaikilla perheen jäsenillä on mahdollisuus kysyä ja saada tarvittavaa tietoa ja tukea. Voimme puhua vain omista tunnekokemuksistamme, olla vastuussa omasta käytöksestämme ja vaikuttaa omalta osaltamme siihen, miten reagoimme ja millainen vaikutus sairastumisella on omiin ihmissuhteisiin. Ei siis sanoiteta toisen tunteita.
Avoin ja rehellinen vuorovaikutus vahvistaa läheisten ihmissuhteiden välistä yhteyden tunnetta. Näin vältämme tulkintoja ja salaisuuksia. Kun tieto on yhteinen, voimme valmistautua yhdessä myös mahdolliseen psyykkiseen kuormitukseen, toimintakyvyn laskuun, kehonkuvan muutoksiin tai lääkityksen moninaisiin vaikutuksiin.
Sairaus ja vanhemmuus
Sairastuminen vaikuttaa myös rooliin vanhempana. Avoin ilmapiiri ja lapsen kokemusten sanoittaminen tuovat kaikenikäisille lapsille tasapainoa ja turvaa. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, on hyvä miettiä yhdessä, miten sairaudesta kerrotaan lapsille. Muista, että:
- Sairaus vie niin henkisiä, kuin fyysisiä voimavaroja.
- Sairastunut vanhempi ei pysty tai jaksa olla läsnä lapselle niin paljon, kuin haluaisi ja terveelle puolisolle jää suurempi vastuu lasten asioista, kasvatuksesta, arjen sujumisesta.
- Lapset tarvitsevat ikätason mukaista avointa ja rehellistä tietoa, pieninä paloina.
- Lapset tarvitsevat myös turvaa tunteidensa ilmaisuun. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä tunteita tai tapoja reagoida.
- Lapsille on tärkeää kertoa, että heistä pidetään huolta aina kaikissa tilanteissa.
- Lasten kysymyksiin voi myös vastata, ettei tiedä. Asioita voi pohtia yhdessä.
- Lapsille on hyvä kertoa, että syöpä ei ole kenenkään syytä, eikä se tartu.
- On tärkeää myös kertoa, että sairastuneesta pidetään hyvää huolta.
- Lapsille tärkeää on ylläpitää mahdollisimman normaalia arkea ja perheen rutiineita, jotka luovat turvaa ja kokemuksen jatkuvuudesta.
- Aikuisen ei tule puhua omista peloista lapselle/ lapsen kuullen.
- Tärkeää on olla yhteydessä lasten päiväkotiin tai kouluun ja kertoa avoimesti perheen muuttuneesta tilanteesta, jolloin perhettä voidaan tukea myös näiden tahojen toimesta.
Lue myös:
Hyvä kohtaaminen ja aito läsnäolo
Kuuntele
Kuuntele kiinnostu, kysy lisää! Huomaa, että on ero siinä kuulenko todella vai kuuntelenko kuulematta.
Puhu
Kannattaa huomioida miten puhuu. Dialogin jatkumisen kannalta on merkittävää, miten asiat toiselle esittää. Onko oma puhe sellaista, josta toisen on helppo jatkaa?
Älä tulkitse
Kuuntele, mitä ihmiset sanovat, älä sitä, mitä luulet heidän tarkoittavan. On tärkeää kuulla toisen sanat, eikä lukea itse rivien välistä.
Ole rehellinen
Ole rehellinen itsellesi ja muille. Jokainen ansaitsee rehellisyyden! Se lisää ymmärrystä ja vapauttaa tunnelukkoja.
Mistä tukea perheelle?
Asiallinen, avoin ja rehellinen tieto terveydenhuollon ammattilaisilta vie eteenpäin potilaan polulla ja sairauteen sopeutumisessa. Jos koet, että perheesi kaipaa tukea, ota asia puheeksi sinua hoitavan ammattilaisen kanssa asiat.
Perheellänne on oikeus saada tukea hyvinvointialueesi terveys- ja sosiaalipalveluista, vaikka syöpääsi hoidettaisiin erikoissairaanhoidossa toisella paikkakunnalla. Oma hyvinvointialueesi tarjoaa myös kriisi- ja sosiaalipäivystystä, jos perheenne tilanne on akuutti. Lisäksi apua tarjoavat työterveyshuolto sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto.
Muita tukea tarjoavia tahoja:
-
Tarjoamme tietoa, tukea ja toivoa rintasyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Löydät tieota osoitteesta europadonna.fi ja tavoitat meidät puhelimitse 040 146 3750
-
Syöpäjärjestöjen Luoto-keskustelutuki, luoto@cancer.fi, p. 080019414 (ma ja to klo 10-18 sekä ti, ke ja pe klo 10-15) ja chat arkisin klo 9-15.
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Luoto -
Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja tarjoaa mm. maksutonta parineuvontaa sekä paljon muuta tietoa ja tukea parisuhteeseen.
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue lisää -
Mieli ry:n kriisipuhelin on auki vuoden jokaisena päivänä, kellon ympäri numerossa: 09 2525 0111
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue lisää -
Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen keskustelutukea Vanhempainpuhelimessa p. 0800 922277 ja Vanhempainchatissa MLL:n sivuilla. Lasten ja nuorten puhelin ja Nuorten tukilinja päivystävät joka päivä numerossa 116 111
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue lisää -
Pelastakaa Lapset ry:n kautta vanhempi voi hakea tukea lapselleen tai lapset voivat itse hakea tukea itselleen. Tarjolla mm. tukihenkilötoimintaa.
Lue lisää
Kun vanhempi sairastaa syöpää -verkkokurssi
Kun vanhempi sairastaa syöpää -verkkokurssi on suunnattu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja vanhempi on sairastunut syöpään. Maksuton kurssi antaa perheen aikuisille tietoa siitä, miten syöpään sairastuminen vaikuttaa perheeseen ja parisuhteeseen.
Kurssi antaa välineitä ja keinoja perheen arjen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Kurssilta saa apua myös surun ja kuoleman käsittelemiseen lasten kanssa. Lisäksi kurssi kokoaa yhteen erilaisia palveluita, jotka voivat auttaa perheitä selviytymään syövän kuormittamasta arjesta.
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue lisää täältäOppaita ja artikkeleita
Äidin syöpä koskettaa myös lapsia. Rinnakkain-lehden artikkeli, jossa haastattelussa perhepsykoterapeutti Pasi Paukkeri.
Miten tukea lasta tai nuorta, kun perheenjäsen sairastaa syöpää? Syöpäjärjestöjen blogiteksti.
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue täältäSyöpäjärjestöjen ja Mieli ry:n Hyvä arki lapselle – lokikirja vanhemmille.
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue täältäSuomen Syöpäpotilaat ry:n Opas syöpäpotilaan läheiselle. Oppaassa käsitellään mm. perhettä ja läheisen jaksamista.
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue täältäSuomen Syöpäpotilaat ry:n Syöpä, kutsumaton vieras -opas opas on tarkoitettu ensitietopaketiksi syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen.
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue täältäLapsi ja vanhemman syöpä -opaskirja syövän puheeksi ottamiseen lasten kanssa. Kirjoittanut LT Leena Väisänen, psykiatrian erikoislääkäri sekä LKT Tytti Solantaus, lastenpsykiatrian erikoislääkäri.
Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lue täältä