Tunteiden kanssa selviäminen

Sairastumisen aiheuttama tunnemyllerrys voi olla voimakasta, ja saattaa tuntua itselle vieraalta ja pelottavaltakin. Tältä sivulta löydät apua tunteiden kanssa selviämiseen.

Piirroskuvassa jäätyneen lammen rannalla pää painuksissa kivellä istuva naishahmo.

Mitä minulle tapahtuu?

Jokainen reagoi omalla tavallaan tietoon vakavasta sairastumisesta. Kriisireaktiot voivat olla hurjia ja näkyviä, mutta yhtä hyvin vain oman mielen sisäisiä oloja, tunteita ja ajatuksia. Myös lamaantuminen tai turtumus on yleistä. Kaikenlaiset reaktiot ovat normaaleita ja hyväksyttäviä.

Sairastumisen aiheuttama tunnemyllerrys saattaa tuntua itselle vieraalta ja pelottavaltakin. Jos kriisi on kova, ahdistusta voi lisätä pelko hulluksi tulemisesta tai mielen tasapainon pysyvästä menetyksestä. Tällaisesta on kuitenkin harvoin kyse.

Miksi reagoin näin?

Syvästi järkyttynyt ihminen ajautuu fysiologiseen hätätilaan, jossa tavoitteena on säilyä hengissä. Sairauden tuoma uhka tulkitaan vaaraksi, johon on syytä reagoida. Evoluution muokkaama ihmiskeho tahtoo toimia välttääkseen käsillä olevan vaaran.

Vaaraan valmistautuminen tuntuu tyypillisesti psyykkisenä ja kehollisena kiihtymyksenä sekä omaan itseen keskittymisenä. Taisteluun tai pakenemiseen valmistautuessa kaikki muu on toissijaista.

Oma käytös saattaa tuntua vieraalta ja epäjohdonmukaiselta, sillä nykymaailmassa kehollinen virittyminen ja jatkuva varuillaan olo ei palvelekaan sopeutumista. Sairaus on uhka, jolle emme useinkaan itse heti mahda mitään.

Koska uhkakokemus ei väisty kovin nopeasti, päälle jäänyt valmiustila saattaa alkaa viedä voimia. Rauhoittuminen ja levollistuminen on vaikeaa. Kohonnut vireystila saattaa aiheuttaa univaikeuksia, keskittymis- ja muistiongelmia sekä ärtyneisyyttä.

Miten kohdata tunteita?

Yleinen uskomus on, että ikäviä tunteita voi väistellä tai lievittää vain lakkaamalla ajattelemasta niitä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Tiedetään, että tunteiden aiheuttamia reaktioita voidaan oikeastaan lievittää kohtaamalla ja käsittelemällä kokemiaan tunteita. Pelkästään jonkin tunteen huomaaminen ja hyväksyminen riittää pitkälle, tunteiden muuttamiseen ei tarvitse pyrkiä.

Välillä voi toki olla hyvä hengähtää ahdistavien asioiden ääreltä ja harhauttaa itseään muiden asioiden pariin. Tunteiden pitkäaikainen tukahduttaminen kuitenkin pahentaa sekä henkistä että fyysistä oloa. Jotkut kokevat liikunnan helpottavan tunteiden sietämistä.

Alle on koottu vinkkejä ahdistuneen ja ylivireän olon helpottamiseen. Toivottavasti niistä on sinulle apua.

  • Pysähdy hetkeksi ja anna itsesi tuntea juuri ne tunteet, jotka pyrkivät esiin. Suhtaudu ikäviinkin tunteisiin sinänsä vaarattomina viesteinä itseltäsi.

  • Omiin tunteisiin tutustuminen rauhoittaa mielen sisäistä myllerrystä ja opettaa eroa tunteiden ja tosiasioiden välillä.

  • On normaalia ja täysin vaaratonta tuntea vihaa, katkeruutta, surua, kateutta, itsesääliä, mitä vain. Myös myönteisistä tunteista kannattaa luvalla nauttia niitä kokiessa, elämään mahtuu samaan aikaan kaikenlaista. Sairaanakin saa olla iloinen, huoleton ja toiveikas, jos siltä tuntuu.

  • Vaikka kaikki tunteet ovat sallittuja, kaikki käytös ei ole. Tunteet eivät esimerkiksi oikeuta loukkaamaan ketään tai tuhoamaan mitään. Tunteet kutsuvat toimintaan, joten itsehillintä tai anteeksipyytäminen on ylilyöntien hallinnassa tärkeää. Suuren tunteen vallassa ei pidä tehdä suuria päätöksiä tai käydä vakavia keskusteluja.

  • Samanaikaisesti voi tuntea useita tunteita ja omat tunteesi voivat vaihdella laidasta laitaan nopeastikin. Tunteet tarttuvat ihmisten välillä, joten oma olosi vaikuttaa toisiin ihmisiin ja päinvastoin. Ei kuitenkaan pidä olettaa, että muut tuntevat kuten sinä. Tunteista kannattaa puhua avoimesti, sillä kaikkea ei voi nähdä päälle päin.

Kaaviokuva, joka havainnollistaa sitä, että jos alakulon tunteeseen reagoi negatiivisesti, lopputuloksena on ikävä tunne kuten itseinho tai pettymys.

Ajatusten ja tunteiden yhteys

Ikävät tunteet lietsovat ikäviä ajatuksia. Ikävät ajatukset taas vahvistavat kurjaa tunnetta entisestään ja vaikuttavat myös siihen, miten käyttäydyt.

Jos esimerkiksi ajattelet, ettei millään ole sairauden vuoksi enää mitään väliä, saatat lopettaa itsestäsi ja muista huolehtimisen kokonaan. Tämä kuitenkin pahentaa vointiasi entisestään ja vähentää mukavia kokemuksia ja kanssakäymistä muiden kanssa.

Kaaviokuva, joka havainnollistaa sitä, että jos alakulon tunteeseen reagoi kiitollisuudella asioista, jotka kuitenkin ovat hyvin, on lopputuloksena miellyttävä kiitollisuuden tai toivon tunne.

Jos taas ajattelet, että sairaus kyllä säikäytti, mutta sinulla on yhä paljon annettavaa, voi olla helpompi edelleen tehdä voitavansa oman ja muiden hyvinvoinnin eteen.

Tästä taas seuraa myönteisiä tunteita ja palkitsevia kokemuksia, jotka tukevat mahdollisimman hyvää vointia sairaudesta huolimatta.

Pelot

Syöpään sairastuminen aiheuttaa usein eri asteisia pelkoja. Vakavan sairauden nostattaman kuolemanpelon lisäksi mieleen voi nousta myös muita, epärealistisiakin pelkoja.

Tunnetko ehkä ylikorostunutta huolta omasta tai läheistesi terveydestä? Tunnistatko kenties jonkin epämääräisemmän tunteen siitä, että jotain pahaa tulee tapahtumaan? Pelko voi liittyä yksittäisiin tilanteisiin, kuten lääkärissä käyntiin tai puhelimen soimiseen niihin liittyneiden aiempien ikävien kokemusten vuoksi.

Lievemmät pelot voivat näkyä esimerkiksi vetäytymisenä tai läheisiin kohdistuvana ylisuojelevuutena tai ”nalkuttamisena”. Pahimmillaan pelkotila voi olla salpaavaa kauhua, joka hankaloittaa elämää selvästi ja vaatii ulkopuolista apua.

  • Vakava sairaus voi laukaista tilapäisten pelko- ja ahdistusreaktioiden lisäksi syvällisempää kuolemanpelkoa. Ajatukset elämän rajallisuudesta ja epätietoisuus kaiken merkityksestä voivat piinata. Kuolemiseen liittyvä kärsimys tai muiden varaan joutuminen saattaa pelottaa.

    Lievä kuolemanpelko voi näyttäytyä muun muassa epämiellyttävinä ajatuksina elämän hauraudesta sekä varautumisena erilaisiin vaaroihin ja uhkiin. Elämästä on vaikea nauttia ja asioihin on hankala heittäytyä murheiden varjostaessa mieltä. Vahva kuolemanpelko voi puolestaan olla lamaavaa.

    Kuten mikä tahansa pelko, vahva kuolemanpelko rajoittaa toimintakykyä. Ihminen ei pysty rentoutumaan tai nukkumaan, koska ajatus kuolemasta ahdistaa ja pyörii jatkuvasti mielessä.
    Yleensä kuolemanpelkoa lievittää parhaiten siitä puhuminen. Puhuisitko mieluiten läheiselle vai vieraalle? Toiselle sairastuneelle vai terveydenhuollon ammattilaiselle? Jollekin muulle?

    Toisia helpottaa suunnittelu: Mitä minä haluan vielä kokea? Mitä toivon viimeisiltä hetkiltäni? Mitä haluan minusta jäävän? Konkreettisia suunnitelmia voi kirjata esimerkiksi hoitotahtoon tai testamenttiin.
    Jos sinulla on tarve puhua elämän perimmäisistä kysymyksistä, eikä kuuntelijaa löydy lähipiiristä, ota yhteyttä hoitotahoosi tai potilasverkostoon.

  • Pelot ovat hyvin yleisiä, normaaleita reaktioita sairastumiseen. Pelkoja ja niitä laukaisevia tilanteita erittelemällä voi pyrkiä ymmärtämään, mitkä peloista ovat aiheellisia ja mitkä nousevat yleisestä turvallisuudentunteen menetyksestä. Tämä voi vaimentaa pelkoja ja tehdä niistä hallittavampia.

    Erilaisten rauhoittumiskeinojen harjoittelu voi auttaa lievittämään kehon ja mielen kiihtymystilaa voimakkaan pelkotilan aikana. Itselle sopivia keinoja kannattaa etsiä ja harjoitella rauhallisella hetkellä.

    Jos voimakkaat toistuvat pelkotilat tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja salpaavat toimintakykyä, niihin kannattaa hakea apua terveydenhuollosta. Et ole pelkojesi kanssa yksin.

Piirroskuvassa kolme iloista naishahmoa uimassa ja leikkimässä uimarenkailla ja rantapalloilla, mutta alla vaanii iso hai.

Rauhoittava hengitys

Hengitys on oleellinen osa kehon ja mielen kiihtymis- ja rauhoittumisjärjestelmää. Hengitystä on usein helpompi säädellä kuin mieleen tulvivia ajatuksia tai jo virinneitä vahvoja tunteita.

Huomion siirtäminen hengitykseen erilaisten harjoitusten kautta rauhoittaa stressaantunutta tai pelokasta mieltä usein tehokkaasti. Hengitysharjoitteita on lukemattomia – pitkiä ja lyhyitä, tarinallisia tai teknisempiä, helppoja ja monimutkaisia.

Yksinkertaisimmillaan elimistön ja mielen kiihtymystä lievittävä hengittäminen tapahtuu niin, että vetää syvään henkeä, laskee kolmeen, ja hengittää ulos taas kolmeen laskien. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta huomion siirto ahdistavista ajatuksista hengittämiseen muuttaa tunnetilaa nopeasti. Samalla hitaampi hengitysrytmi viestittää keholle, ettei mitään hätää ole.

Palleahengitys

Jos olet kiinnostunut hengitystekniikoiden harjoittamisesta, kokeile palleahengitystä. Siinä ajatuksena on siirtää kiihdyttävä ja nopeatahtinen rintakehälle paikallistuva pinnallinen hengitys alemmas pallealle.

Palleahengitys lievittää yleensä välittömästi ahdistusta ja helpottaa monella esim. nukahtamista. Kun hallitset tekniikan, tätä hengittelyä voi harjoittaa missä vain arjen lomassa.

  1. Ota mukava, mahdollisimman rento asento.
  2. Aseta toinen käsi rintakehällesi ja toinen vatsan päälle.
  3. Hengitä hitaasti sisään ja ulos.
  4. Pyri siihen, että ainoastaan vatsalla lepäävä käsi liikkuu hengityksen aikana. Rintakehän tulisi pysyä paikoillaan.
  5. Kiinnitä huomiosi hengitykseesi ja jatka sitä rauhallisesti hetken aikaa.

Unettomuus

Unettomuus voi tarkoittaa esimerkiksi nukahtamisvaikeuksia, vaikeutta pysyä unessa tai liian varhaisia heräämisiä. Tilapäinen unettomuus kuuluu tavanomaiseen elämään ja esimerkiksi syöpään sairastuminen voi aiheuttaa tilapäisiä nukkumisen vaikeuksia.

Voimakkaat tunteet, piinaavat ajatukset tai ylivireä olo vaikeuttavat levollistumista. Huonolaatuisen tai virkistämättömän unen taustalla saattaa olla myös fysiologinen, esimerkiksi syöpätautiin tai sen hoitoon liittyvä syy.

Apua uneen

Unettomuus määritellään häiriöksi, jos sitä on yli kolmena yönä viikossa ja se jatkuu yli kuukauden. Vaikka pitkään jatkunut unettomuus liittyisi suoraan syöpään tai sen hoitoihin, unettomuutta kannattaa hoitaa myös erikseen.

Stressaavassa elämäntilanteessa univaikeudet ovat erityinen riesa. Univajeen myötä kehon ja mielen ylivireys lisääntyy ja tunteet vaihtelevat aina epätoivoon asti. Kaikki tämä kiihdyttää elimistöä ja saa valvomaan entistä pidempään. Paras lääke tähän on kierteen katkaiseminen: hanki apu unettomuuteen ajoissa.

Joskus jokin pieni korjausliike tuo toivotun avun, joskus tilanteeseen on hyvä hakea terveydenhuollon ammattilaisen apua. Alta löydät joitain vinkkejä oman nukkumisen tukemiseksi.

  • Rasita kehoa ja mieltä valveilla ollessasi riittävästi. Vältä liiallista kofeiinia ja päiväunia.

  • Keho ja mieli pitävät siitä, että asiat tapahtuvat ennakoidusti tietyssä järjestyksessä ja tiettyyn aikaan. Samoina toistuvien iltarutiinien aikana keho alkaa ennakoida ja valmistautua lepoon. Pidä kiinni päivittäisistä tottumuksistasi ja tavoistasi parhaasi mukaan myös poikkeustilanteissa.

  • Useimmat nukkuvat parhaiten pimeässä ja viileässä tilassa. Mobiililaitteiden käyttö kannattaa ajoittaa nukkuma-ajan ja –tilan ulkopuolelle.

  • Älä vietä vuoteessa aikaa valveilla tai virkeänä, jos valveilla on mahdollista olla muualla. Jos et saa esim. 15 minuuttiin unta, poistu sängystä ja palaa vasta, kun olet unelias.

  • Älä yritä nukahtaa tai laskea unelle jääviä tunteja. Jos mielessä on huolta tai murhetta, pyri tietoisesti siirtämään huomiosi neutraaleihin tai mukaviin asioihin. Pidä huoli siitä, että päiväsaikaan on aikaa ratkoa ongelmia ja hoitaa asioita.

  • Katso vinkit hengittelyharjoituksiin yltä. Lisää rentoutumisharjoituksia löydät alla olevista laatikoista.

Muita harjoituksia ja ohjelmia mielen hallintaan

Terveyskylän Mielenterveystalosta löytyy tietoa ja omahoito-ohjeita mm. ahdistukseen ja masennukseen.

Sivu avautuu uudessa ikkunassaMielenterveystaloon

Terveyskylän Kuntoutumistalossa on oma osio Syöpä ja mielen hyvinvointi.  Oppaasta löydät tietoa, tukea ja vinkkejä mielen hyvinvoinnin tukemiseen syöpäsairautesi aiheuttamassa haastavassa elämäntilanteessa.

Sivu avautuu uudessa ikkunassaKuntoutumistaloon

Mieli ry:n sivuilta löydät runsaasti erilaisia mindfulness- ja rentoutusharjoituksia. Harjoituksia on kirjallisina, äänitteinä ja videoina.

Sivu avautuu uudessa ikkunassaHarjoitteisiin

Oiva-hyvinvointiohjelma perustuu arvo-, hyväksyntä- ja tietoisen läsnäolon (mindfulness) menetelmiin. Ohjelma sisältää yli 40 eri tilanteisiin sopivaa harjoitusta, jotka lievittävät stressiä, parantavat mielialaa ja auttavat löytämään lisää mielekkyyttä elämään.

Sivu avautuu uudessa ikkunassaOiva-ohjelmaan

Unilentäjän ääniraita Yle Areenassa sisältää rentoutusharjoituksia, joissa teemoitettu musiikki ja autenttiset äänitykset eri puolilta maailmaa luovat heijastuksenomaisia unikuvia, tarinoita jotka herättelevät alitajuntaa.

Sivu avautuu uudessa ikkunassaYle Areenaan

Apua itsenäiseen uniasioiden pohtimiseen löydät myös esimerkiksi Mielenterveystalo.fi – portaalin unettomuuden omahoito-ohjelmasta. Ohjelman aloittaminen ei edellytä lähetettä.

Sivu avautuu uudessa ikkunassaMielenterveystaloon

Lue myös

Henkinen jaksaminen

Syöpää sairastavalla henkinen jaksaminen on usein koetuksella. Täältä löydät keinoja mielen tasapainottamiseen ja henkiseen palautumiseen.

Lue lisää

Arjesta selviäminen

On tavallista, että sairastuminen sotkee arjen rutiinit. Sairauden oireet voivat viedä voimia tai muuttaa toimintakykyä. Täällä on tukea ja apua arjesta selviämiseen.

Lue lisää

Tämän sivun sisällön ovat suunnitelleet:

Johanna Stenberg
Psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi, väitöskirjatutkija

Jan-Henry Stenberg
FT, Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti