Arjesta selviäminen

On tavallista, että sairastuminen sotkee arjen rutiinit. Sairauden oireet voivat viedä voimia tai muuttaa toimintakykyä. Tällä sivulla on tukea ja apua sinulle arjesta selviämiseen.

Piirroskuvassa pyykkinarulla roikkuvia vaatteita: mekkoja, rintaliivejä, alusvaatteita ja sukkia.

Miten saan arjen takaisin raiteilleen?

Sairauden oireet voivat viedä voimia tai muuttaa toimintakykyä. Järkytys ja muu tunnemyllerrys voivat aiheuttaa univaikeuksia, ruokahaluttomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Lisäksi sairauden hoito ja siihen liittyvät käytännön asiat vievät oman aikansa ja edellyttävät arjen järjestämistä uudella tavalla. Yhtäkkiä arjesta selviytyminen voi tuntua työläältä ja totuttuihin askareisiin ryhtyminen hankalalta.

Joskus arki löytää uuden muotonsa aivan itsestään. Pyri tekemään arkisia asioita heti, kun se tuntuu mahdolliselta. Normaalit arjen askareet tasaavat tunnekuohua ja lisäävät hallinnan tunnetta.

Arjen peruspilarit

Jos elämä tuntuu jatkuvan loputtomassa poikkeustilassa, pysähdy miettimään, miten saisit arjesta taas sujuvaa ja ennakoitavaa. Tärkeintä on tunnistaa ja priorisoida oleellisimmat asiat ja löysätä niiden asioiden kohdalla, jotka voivat nyt odottaa. Kannattaa panostaa ensimmäisenä arjen peruspilareihin.

  • Huolehdi riittävästä levosta. Levänneenä jaksaa paremmin huolehtia itsestään, huomioida muita ja suunnitella tulevaa. Huomaa kehon ja mielen antamia merkkejä pysähtymisen tarpeesta – ne eivät aina ole suoraviivaista väsymyksen tunnetta.

    Levon ja palautumisen tarve voi näkyä esim. ärtyneisyytenä, lihasjännityksinä, surumielisyytenä tai vetäytymistarpeena.
    Joskus levon vältteleminen on eräänlainen selviytymiskeino, sillä pysähtyminen tarkoittaa tilaa ahdistavillekin ajatuksille ja tunteille.

    Puuhasteluun pakoilu toimii jonkun aikaa, mutta jossain vaiheessa tosiasioiden kohtaaminen ja käsittely on välttämätöntä.
    Lepo on muutakin kuin unta. Rentoutumista, hiljentymistä, pysähtymistä. Mikä rentouttaa juuri sinua? Mihin pystyt juuri nyt? Se riittää.

    Jos kärsit pitkäaikaisista univaikeuksista, ota yhteys terveydenhuoltoon.

  • Huolehdi riittävästä ravinnosta. Ihminen jaksaa pitkään vähälläkin ruoalla, mutta pitkän päälle huono syöminen heikentää vointia altistaen mm. haitalliselle painon putoamiselle ja erilaisille puutostiloille.

    Mieti, miten nopeasti pienen lapsen kyky sietää vastoinkäymisiä romahtaa, jos ateriaväli venähtää pitkäksi. Aikuisenkin kyky joustaa, sietää ja sopeutua vähenee pikkuhiljaa, jos ravitsemus ontuu.

    Jos kunnon ruoka ei maistu, huolehdi, että saat säännöllisesti syötyä jotakin. Hamstraa kotiin sinulle maistuvia, kenties helposti mukaan otettavia välipaloja.

    Laske rima matalalle. Jokaisen aterian ei tarvitse olla terveellinen, kauniisti aseteltu tai itse tehty. Jos arki on muutenkin kiireistä tai kuormittavaa, hyödynnä valmisruokia, ravintoloita ja kanttiineita ja ota apua vastaan muilta.

  • Jotkut reagoivat kriisitilanteeseen vetäytymällä ja passivoitumalla. Alkuun toki riittää, että hoitaa vain kaikkein tärkeimmän. Kun aikaa ja voimavaroja vapautuu, kannattaa kuitenkin huolehtia maltillisen aktiivisuuden ylläpidosta.

    Jos mieli on masentunut, kaikki voi tuntua turhalta ja sänkyyn jääminen houkuttelevalta. Pyri löytämään jotain, mitä tahansa juuri sinulle mielekästä tekemistä. Pienikin itselle mieluisa toiminta virkistää mieltä ja estää vajoamasta syvemmälle passiivisuuden kierteeseen.

    Pidä tavoitteet maltillisina. Periaatteessa riittää, kun päivän aikana nousee vuoteesta, peseytyy, syö ja lepää. Kaikki muu on poikkeustilanteessa ekstraa.

    Jotkut pitävät ohjeesta ”1 asia päivässä”. Yhden, vaikka ihan pienen tai mitättömänkin asian hoitaminen päivässä pitää kiinni arjessa ja elämässä. Jos et jaksa tänään lähteä ruokakauppaan, täyttäisitkö tyhjentyneen suolasirottimen? Jos et jaksa siivota kotiasi, sijaisitko kuitenkin vuoteesi? Jos et jaksa lähteä kävelylle, joisitko kupin kahvia parvekkeella?

  • Sairastumisen myötä voi tuntua houkuttelevalta sulkea muut ihmiset ulkopuolelle ja selviytyä itsekseen. Muiden ihmisten huomiointi ja heidän huoliensa kannatteleminen voi tuntua epäreilulta ja raskaalta. On kuitenkin tärkeä pitää kiinni sosiaalisista suhteista, jotka ovat monelle meistä hyvinvoinnin ja elämän merkityksellisyyden kulmakiviä.

    Kerro avoimesti, miten toivot sinua kohdeltavan ja mitä et nyt kaipaa. Muut ihmiset saattavat hyväntahtoisesti ”jättää sairastuneen rauhaan” vaikka tämä toivoisi seuraa ja tukea. Toiset taas tuputtavat ylen määrin apua ja neuvoja sellaiselle, joka ei niitä lainkaan kaipaa. Lue lisää osiossa ”Miten puhun sairaudesta muille?”

    Hyväksy muutokset ihmissuhteissa. Niihin voi tulla sairauden myötä uusia roolijakoja: toiset suhteet loittonevat ja toiset saattavat lähentyä. Mieti, mitä ihmissuhteita haluat elämässäsi vaalia. Onko ihmisiä, joihin et halua käyttää rajallisia voimavarojasi?

    Jos koet itsesi yksinäiseksi tai et koe voivasi puhua hankalista sairauteen liittyvistä teemoista suoraan omassa lähipiirissäsi, harkitse vertaistuen hyödyntämistä.

  • Sairastuminen saattaa vaikuttaa terveyden lisäksi talouteen ja tuoda sitä kautta hämmennystä tai stressiä. Moni kaipaa tässä vaiheessa tukea esimerkiksi omaan tilanteeseen soveltuvien sosiaalietuuksien selvittämiseen tai varallisuuden kartoittamiseen.

    Useimmissa sairaaloissa on sosiaalityöntekijä, joka ohjaa sosiaalipalveluiden käytössä ja tukee hakemusten teossa. Myös tukia ja etuuksia hallinnoivat tahot kuten Kela, vakuutusyhtiöt, työeläkelaitokset ja työ- ja elinkeinokeskus neuvovat tarvittaessa palveluiden ja etuuksien hyödyntämisessä.

    Kelan asiakaspalvelusta saa tarvittaessa tietoa mm. lääkekulujen korvaamisesta, sairausajan toimeentulosta, kuntoutuksen kuluista ja terveydenhuollon matkakuluista.

    Lisää tukea talousasioihin
Piirroskuvassa iso, loputtomiin jatkuva mustavalkoinen ruutulattia, jota punaisiin vaatteisiin pukeutunut naishahmo pesee.

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen

Perheenjäsenet ovat läsnä jokapäiväisessä arjessa ja heillä on usein vahva halu auttaa. Heidän tukensa voi olla kannustamista, avustamista arjen tilanteissa ja yleistä vierellä kulkemista.

Usein läheisiltä on kuitenkin vaikea pyytää apua. Saattaa syntyä hankalia tilanteita, jos odotat läheiseltä jotakin, mutta et tule sanoneeksi sitä suoraan. Läheinen voi puolestaan olla keinoton avun tarjoamisessa ja miettiä mielessään: ”Miten tässä oikein pitäisi toimia? Olenko liian tunkeileva? Teenkö jotain väärin?”

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat toistuvasti tekemisissä tilanteesi kaltaisten elämänkohtaloiden kanssa. Heidän tietonsa, kokemuksensa ja suosituksensa ovat ensiarvoisia tuen muotoja terveydentilaan liittyvän kriisin keskellä. Luotettavan lääketieteellisen tiedon tarjoamisen lisäksi ammattilainen voi ymmärtää “maallikkoa” paremmin sairastuneen yksilölliset tarpeet kuulluksi tulemisesta, oman elämän hallinnan kokemuksesta ja valinnanvapauden kunnioittamisesta.

Kukaan ei tietenkään tiedä, miltä juuri sinusta tuntuu. Eri ihmisten kyky ja halu eläytyä tilanteeseesi ja vastata tarpeisiisi vaihtelee suuresti. Sinulla on oikeus itse päättää, kenelle haluat ajatuksiasi ja toiveitasi avata ja millä tarkkuudella.

Mistä minä saan voimaa ja lohtua?

Rintasyöpään sairastuminen voi haastaa aiemmat tapasi kohdata ja selviytyä vastoinkäymisistä. Mahdollisesta alkujärkytyksestä toipuminen ja tulevan suunnitteleminen itselle sopivalla tavalla edellyttää kykyä sopeutua uuteen tilanteeseen omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan hyödyntäen.

Miten olet aiemmin reagoinut odottamattomiin vastoinkäymisiin? Miten olet selvinnyt niistä? Mikä on auttanut?

Mikäli aiemmat keinot tuntuvat riittämättömiltä, on mahdollista löytää uusia. Hyvinvointia ja jaksamista tukevien voimavarojen tunnistaminen on tärkeää.

  • Stressaantunut ihminen pyrkii tasapainottamaan epämiellyttävää oloa erilaisin keinoin. Soitatko järkyttyneenä heti läheiselle vai vetäydytkö omaan rauhaan? Vältteletkö viimeiseen asti kohtaamaasi ikävää asiaa vai pyritkö heti ratkomaan siihen liittyviä ongelmia? Tekeekö mielesi suunnata lenkkipolulle vai kenties korkata viinipullo?

    Hyvät selviytymiskeinot eivät vahingoita ketään eivätkä aiheuta lisää ongelmia. Lyhytaikaisina mitkään keinot eivät ole kovin haitallisia. Toiset keinot, kuten päihteet, helpottavat joskus oloa nopeasti, mutta saattavat kuitenkin pidemmän päälle huonontaa tilannetta. Miten sinun selviytymiskeinosi toimivat?

    • Muihin asioihin keskittyminen
    • Muiden seuraan hakeutuminen
    • Ajatusten sanallistaminen
    • Asiallisen tiedon etsintä
    • Liikkuminen
    • Luontoon meneminen
    • Kirjoittaminen, piirtäminen tms. luova toiminta
    • Musiikin kuuntelu
    • Soittaminen tai laulaminen
    • Asioiden järjestely
    • Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen
    • Rauhoittavat ajatukset, kiitollisuusharjoitukset
    • Rentoutumisharjoitukset
    • Hengellisyys
    • Itsen laiminlyönti (levon, ravinnon, hoidon…)
    • Tosiasioiden kieltäminen ja välttely
    • Liiallinen uppoutuminen sairauteen
    • Kielteisten ajatusten jatkuva pyörittäminen
    • Syyllisten etsiminen
    • Eristäytyminen
    • Pitkäaikainen passivoituminen
    • Liiallinen herkuttelu tai syömisen rajoittaminen
    • Asioiden tai ihmisten vahingoittaminen
    • Päihteiden käyttö
    • Tunteiden tukahduttaminen
    • Tunteiden hallitsematon purkaminen
    • Tärkeiden asioiden lykkääminen

Olisiko vertaistuesta apua?

Verkkovertaistuki

Vertaistukea verkossa asuinpaikasta riippumatta! Vertaistukea on saatavilla verkossa niin verkkovertaisilloissamme, Facebook-ryhmissämme kuin Toivo-vertaistukisovelluksen kautta.

Lue lisää →

Miten varautua tulevaan?

Toisilla vakava sairaus herättää tarpeen varautua tulevaan. Asioiden järjestely ja erilaisten suunnitelmien tekeminen voi vähentää epävarmuutta ja huolia. Omien toiveiden julkituominen tai kirjaaminen ylös voi lisätä turvallisuuden ja hallinnantunnetta.

Etenkin vasta sairastuneena nämä asiat saattavat tuntua vaikeilta ja lähinnä lisätä ahdistusta. Jätä silloin tämä osio väliin ja tutustu siihen halutessasi myöhemmin. 

Kuka hoitaa asioitani, jos en itse enää pysty?

On hyvä keskustella toiveista tällaisen tilanteen varalle läheisten kanssa
hyvissä ajoin etukäteen, mikäli se on mahdollista. Kirjallisella dokumentoinnilla varmistat, että asiasi järjestyvät tahtosi mukaisesti, eivätkä jää muiden ihmisten muiden muistin tai mielipiteiden varaan.

Tahtosi tietäminen keventää myös läheisten kuormitusta tilanteessa, jossa vastuu isoista asioista siirtyy heille. Alta löydät ohjeita ja lisätietoja erilaisten asiakirjojen laadinnasta.

  • Hoitotahto on tapa päättää oman elämän loppuvaiheen hoitolinjauksista ja muusta kohtelusta. Hoitotahdon avulla on mahdollista helpottaa niin läheisten kuin hoitohenkilökunnan toimintaa.

    Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Miten hoitotahto laaditaan?

  • Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jossa määrität, kuka hoitaa asioitasi, jos et itse siihen kykene. Valtuutus tulee voimaan vasta tarvittaessa, asiantuntijoiden arvioon perustuen. Jos valtuutusta ei tällaiseen tilanteeseen jouduttaessa ole, digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin määrää tarvittaessa edunvalvojan huolehtimaan esimerkiksi taloudellisista asioista.

    Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Miten edunvaltuutus laaditaan?

  • Vaikka sairaus ei olisi juuri nyt johtamassa kuolemaan, elämän päättymiseen varautuminen tuo monelle turvan ja hallinnantunnetta tilanteessa, jossa elämän sattumanvaraisuus on nostanut päätään.

    Omaisuuden järjestäminen ja selkeät toiveet sen kohtalosta helpottavat kuolinpesästä vastaavien omaisten selviytymistä ja keskinäistä yhteistyötä sitten, kun se on ajankohtaista. Myös muita kuin juridisia tahdonilmaisuja voi halutessaan ilmaista omaisille tai kirjata ylös.

  • Testamentti on tarpeen, jos haluat, että omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen muutoin kuin laissa määrätyn periaatteen mukaan.

    Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Testamentin tekeminen

  • Juridisten asiakirjojen lisäksi voi halutessaan määrittää omat toiveensa esimerkiksi irtaimiston tai digitaalisen jäämistön kohtelulle sekä hautajaisjärjestelyille. Tämän voi tehdä suullisesti läheisimpien kanssa keskustellen tai kirjata ylös vapaamuotoisesti.

    Alla linkki vanheneminen.fi -sivuilla olevaan ”Kuolemaan varautumisen muistilista eläville” -ohjeeseen.

    Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Muistilistaan

Tämän sivun sisällön ovat suunnitelleet

Johanna Stenberg
Psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi, väitöskirjatutkija

Jan-Henry Stenberg
FT, Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti

Lue seuraavaksi

Henkinen jaksaminen

Syöpää sairastavalla henkinen jaksaminen on usein koetuksella. Täältä löydät keinoja mielen tasapainottamiseen ja henkiseen palautumiseen.

Lue lisää →